almost like new / goodbye

Olen pitkän aikaa miettinyt tätä.  On mietitty sitä, miten sanoisin tämän, muttei näkynyt selvä vastaus.  Muiden sanojen sijaan sanon sen ihan suoraan:  on aika hyvästellä tämän blogin.

Tiedän, joo.

Luulin joskus etten ikinä lopettaisi tätä blogia.  Ja nyt sen lopettaminen tuntuu oikealta.  Olen aidosti ihmeissäni.  Olen kirjoittanut tätä blogia jo yli neljä vuotta.  Neljä vuotta! Kaksikymmentävuotias minäni näkökulmasta tämä tuntuu tosi pitkältä ajalta.  Muistan sen ajan, kun aloitin tämän blogin.  Muistan miten innoissani olin.  Oli niin helppoa tulla tänne ja jakaa jotain, yleensä uusia ajatuksia ja kuvia. Minusta joskus tuntui siltä, että olin tulva joka oli täynnä inspiraatiota.  Rakastin siis toisin sanoen bloggaamista.

Ja nyt istun tässä neljä vuotta myöhemmin, enkä tiedä, kannattaako enää ilmaista itseäni tämän blogin kautta.  "Jennan mieli" oli ilman kahta kysymystäkään sopivin ja täydellisin nimi tälle blogille, sillä tämä blogi antoi minun olla mielessäni.  Minun ei tarvinnut olla missään muualla.  Melkein piilotin kuvieni takana, enkä sanonut suoraan, miltä minusta tuntui. En kertonut mielessäni pyörivistä syvistä tunteista.  Oli pinnallista.  Olin pinnallinen.  Haluan päästä pois tästä minun päästäni.  Todellisuutta kohti siis.  Kunpa osaisin selittää tämän paremmin.

Nyt en voi muuta kuin kiittää teitä.  Kiitos kaikille lukijoille.  Kiitos hiljaisille lukijoille.  Kiitos niille, jotka ovat kirjoittaneet tuhansia kommentteja tänne vuosien aikana.  Kiitos.

:::

I've been thinking about this for a long time.  I've been wondering how to write it, but there doesn't seem to be an easy way, so I'll just come out with it:  it's time for me to say goodbye to this blog.

I know.

I didn't know if that time would ever come.  And yet, here it is.  I've been blogging here for more than four years.  Four years!  For twenty-year-old me, that seems like a while.  I remember how when I first started this blog, I was so excited to come here and share something new.  New ideas, new photos.  I sometimes felt like I was a flood of inspiration.  I loved blogging.

Four years later, and I don't know if this is the right place for me to express myself.  For those of you who don't know, "Jennan mieli" means "Jenna's mind" in Finnish.  For a while, it was okay for me to just be in my mind,  to hide behind my photos, to not say anything I really felt.  I've been a little superficial, to say the least.  If there were ever a time to get out of my mind and into the real world, it's now.  I wish I could explain this better.

All I can do now is leave you with my translation of the beautiful lyrics to this song which somehow summarize where I find myself and where I want myself to be.  Consider it my thanks to you, reader, whoever you are.  If you haven't said hi.  If you said hi a million times and I still didn't say hi back.  If we exchanged comments, if we exchanged e-mails.  Thank you to all of you, so very much.

I moved my things to an island
I climbed onto a roof
I had left my worries
I had painted the walls
I had cleaned my mouth

only a boat called out
only a boat called out

the road was built long
today again cold clay 
rose up from a hole in the road

I decided to get a shovel
with it, I'll cover all traces
that follow from the mainland

hey
they're fishing from the bridge
hey
I'm drinking Madeira
with the fishermen
hey
if the bridge were to ever collapse
no, I wouldn't return
to the mainland ever

never

I waved at the road workers
I descended down the street
I had corrected my posture
I was full of ideas
that a neighbor mocked

only a willow wept
only a willow wept

someone looked at me for a long time
from a crack in the clouds
a little too much light got out

I decided to get a slingshot
I use it in the spring
in self defense

hey
they're fishing from the bridge
hey
I'm drinking Madeira
with the fisherman
hey
if the bridge were to ever collapse
no, I wouldn't return
to the mainland ever

never

only a willow wept
only a boat called out
I was almost like new

liking lately

Tällä kertaa lista asioista joista tykkään, jotka löytyy netistä:

Hyvä ystäväni Saara on aloittanut pitämään omaa blogia, hip hop ihmiset lukemaan!  Kaunis ja ihana on.

Katson näitä sivuja aika paljon, kunpa minäkin saisin asua näin ihanassa talossa.

Olen kuunnellut viime aikoina Suvi Koivun musiikkia.  Suosittelen.  (Jos ette ole muuten kuunnelleet Aino Vennan uutta levyä, suosittelen sitäkin.)

Tästä blogista löytyy paljon kauneutta ja inspiraatiota.

Rebeccan blogista olen pitänyt pitkän aikaa.

En ymmärrä tästä blogista paljoakaan, mutta se on silti ihana ja söpö.

Kate Christensen osaa kirjoittaa niin hyvin, että tuntuu, ettei minun tarvitse lukea kenenkään muun kirjoittamia juttuja.

:::

This time a list of things floating around the Internet that I love:

My good friend Saara has started her own blog. It's really beautiful over there, I promise.

I end up looking at this website a lot, sometimes I wish I lived in such a gorgeous house.

Lately, I've been listening to Suvi Koivu.  (Also, if you haven't listened to Aino Venna's new album, I recommend that too.)

There's a lot of inspiration to be found on this blog.

I've always loved Rebecca's blog.

I don't understand a lot of this blog, but it's still so sweet, I can't help but look.

Kate Christensen writes so well, I sometimes feel like I don't need to read anyone else's writing.

so much new

Sinistä taivasta kaikkialla. Lämpötila nousee ja nousee, kunnes pitää muistuttaa itseään, että sehän on vasta huhtikuu. Tarpeetonta mainita, kukaan ei tietenkään valita.

Ajoin viime keskiviikkona Missoulan lentokentälle hakemaan yhden läheisimmistä ystävistäni, joka tuli jopa Suomesta saakka. Hän matkusti koko päivän, selvisi ihmistulvasta kolmella eri mantereella. Saapui kuitenkin turvallisesti Missoulaan. Hän istui kahdeksan tuntia umpirakastuneen parin vieressä, mikä oli hyvin epämukavaa, sillä he olivat koko matkan kiinni toisissaan. Hän myös lensi Iceland Airilla, joten hän ansaitisi mielestäni urheuspalkinnon.

Ajoimme takaisin kotiin. Hän lörpötteli koko matkan kahvihumalassa. Kertoi siitä, kuinka pari meni jopa yhdessä vessaan. Hän asettui aloilleen heti omassa huoneessaan ja juurtui tähän maahan. Hänen hammasharjansa ja -tahnansa istuvat nyt pesukarhukupissa valkoisen emalilavuaarin päällä ja hän käyttää niitä joka yö, ennen kuin hän menee nukkumaan, täällä, minun talossani.

On ihmeellistä kuinka yhden asian muuttuessa paljastuu paljon uutta. Löydän itseni huomaamassa uusia asioita ympärilläni, joita en aiemmin ole huomannut. Hyviä asioita. Maatila käyntejä, päiväretkiä. Pieniä kahviloita, joissa voi istua loputtomiin ja jutella elämästä ja ystävistä ja epävarmuuksista ja folkmusiikista.

Hei blogimaailma, kivaa palata.

:::

Here, it's been blue skies for miles. Temperatures have crept up, higher and higher, until you have to blink twice and remind yourself that yes, it is in fact April.  Needless to say, no one here is complaining.

Last Wednesday, I drove to Missoula International Airport to pick up one of my closest friends all the way from Finland.  She had travelled relentlessly for a whole day, battling the airport crowds first in Helsinki, then in Reykjavik, and finally in Seattle before she safely landed in Missoula.  She had to sit next to a couple who couldn't get their hands off each other during an eight hour flight, and she also had to fly Iceland Air.  I think she deserves a medal.

We drove back to my house while she rambled on, still high on a vanilla latte, about how the couple even went into the same bathroom together on the airplane.  She put her luggage down in the guest bedroom and planted her roots right here in Montana soil. Her toothbrush and toothpaste now sit in a raccoon cup on my white enamel bathroom counter, and she uses them every night, before she goes to sleep, here, at my house.

It's amazing how when one thing changes, so much new emerges around.  I find myself noticing new things about my own familiar surroundings that I never noticed before. Good things. Farm tours, day hikes. Small cafés that you can sit in for hours, talking about life and friends and uncertainties and folk music.

Hello blog world, it's nice to be back.